понт

Venäjä

Substantiivi

понт m.

1. (ylätyyliä) meri

Etymologia

• muinaiskreikan πόντος (póntos)

Substantiivi

понт m.

1. pankkia vastaan pelaava pelaaja
2. (slangia, rikollislangia) huijarin uhri, etenkin sellainen, joka ei ole ennen ollut huijareiden kanssa tekemisissä
3. (slangia, rikollislangia) huomion kiinnittäminen toisaalle varkauden aikana

Etymologia

• ranskan ponte

Liittyvät sanat

• понтёр, понтёрщик