-kin
Katso myös: kin, kín |
Suomi
muokkaaSuffiksi
muokkaa-kin
- (liitepartikkeli) myös; liittää edeltävän sanansa (minkä tahansa paitsi verbin) mukaan johonkin joukkoon
- Minäkin söin eilen läskisoosia. (= Myös minä söin eilen läskisoosia. / En ollut ainoa, joka söi eilen läskisoosia.)
- Minä söin eilenkin läskisoosia. (= Minä söin myös eilen läskisoosia. / Eilinen ei ole ainoa päivä, jolloin söin läskisoosia.)
- Minä söin eilen läskisoosiakin. (= Minä söin eilen myös läskisoosia. / Läskisoosi ei ole ainoa, mitä söin eilen.)
- (liitepartikkeli) verbiin liitettävä partikkeli, joka ilmaisee jonkin asian johtuvan lauseen toiminnasta t. ilmaisee lauseen sisällön korostamista
- Minä söinkin eilen läskisoosia. (= Minä selvisin eilen siitä syömällä läskisoosia. tms. / Kyllä minä söin eilen läskisoosia. – joku epäilee asiaa, ja puhuja vahvistaa epäilijälle asianlaidan.)
- Sainkin liput huomiseen konserttiin! (= sain sittenkin, jonkin yhteensattuman tuloksena, vaikka se oli epätodennäköistä)
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaaainakin, arvatenkin, erittäinkin, kaikitenkin, myöskin, pakostakin, semminkin, senkin, sittenkin, suinkin, tietenkin, vallankin, varsinkin