-pa

Katso myös: pa, pa-, pA, Pa, PA, pá, pǟ, på, -pä, pä

Suomi

-pa (etuvokaalinen muoto -pä)

(liitepartikkeli) ilmaisee hämmästystä, oivallusta yms.
Onpa makoisaa soppaa. (ilmeisee oivallusta)

Olipa tuokin möläytys.

Tuotapa en ole tullutkaan ajatelleeksi.
ilmaisee asiain tilan myöntämistä, mahdollisesti alakuloisessa sävyssä
niinpä niin...

Oppiipahan olemaan.

Tuotapa en ollut tullut ajatelleeksi.

Kukapa nyt minun syntymäpäivääni juhlisi.

Eipä siinä paljoa ollut tehtävissä.
imperatiivin kanssa pehmentää kehotusta, usein myös -pas
Kuunnelkaapa tätä!

Kustaanpa sähköpaimeneen!
konditionaalin kanssa ilmaisee toivomusta
Oispa kaljaa. (oik. olisipa)
ilmaisee kiellon uhmaamista (mahdollisesti lapsellista uhoa) ja vastakkainasettelua edellä sanotun kanssa
Otinpa kuitenkin!
ilmaisee ehdottomuutta ja väistämättömyyttä
Tuet maksetaan veroista, joten osallistut kyllä, halusitpa tai et!
(johdin) aktiivin partisiipin preesensin pääte, ei enää produktiivinen, käytössä fossilisoituneissa ilmaisuissa, jotka toimivat adjektiiveina tai substantiiveina
syöpä

pahansuopa

tuomionvoipa