Saksa muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Ausweis die Ausweise
akkusatiivi den Ausweis die Ausweise
datiivi dem Ausweis den Ausweisen
genetiivi des Ausweises der Ausweise
38

Ausweis m. (monikko Ausweise)

  1. kortti (tietyssä paikassa asioimiseen käytettävä, kantajansa identifioiva ja asioimisoikeuden osoittava kortti)
  2. henkilöllisyystodistus

Etymologia muokkaa

verbin ausweisen vartalosta ausweis-

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa