Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Ausweis die Ausweise
akkusatiivi den Ausweis die Ausweise
datiivi dem Ausweis den Ausweisen
genetiivi des Ausweises der Ausweise
38

Ausweis m. (monikko Ausweise)

  1. kortti (tietyssä paikassa asioimiseen käytettävä, kantajansa identifioiva ja asioimisoikeuden osoittava kortti)
  2. henkilöllisyystodistus

Etymologia

muokkaa

verbin ausweisen vartalosta ausweis-

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa