Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
nominatiividie Einigkeit
akkusatiividie Einigkeit
datiivider Einigkeit
genetiivider Einigkeit
23

Einigkeit f. (ei monikkoa)

  1. yksimielisyys
    Für Einigkeit, Fortschritt, Volksgemeinschaft! (Deutsche Staatspartein vaalijuliste 1930)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈaɪ̯nɪçkaɪ̯t]
  • tavutus: Ei‧nig‧keit

Etymologia

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa