Eroberung

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	die Eroberung	die Eroberungen
akkusatiivi	die Eroberung	die Eroberungen
datiivi	der Eroberung	den Eroberungen
genetiivi	der Eroberung	der Eroberungen
25

Eroberung f. (monikko Eroberungen)

1. valloittaminen, valloitus

Etymologia

verbin erobern vartalosta erober- ja suffiksista -ung

Aiheesta muualla

• Eroberung Dudenissa (saksaksi)