Liite:Verbitaivutus/suomi/kantata

Vartalot
vokaalivartalo kanttaa-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo kantat-

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kanttaan en kanttaa minä olen kantannut en ole kantannut
sinä kanttaat et kanttaa sinä olet kantannut et ole kantannut
hän kanttaa ei kanttaa hän on kantannut ei ole kantannut
me kanttaamme emme kanttaa me olemme kantanneet emme ole kantanneet
te
Te
kanttaatte
-"-
ette kanttaa
-"-
te
Te
olette kantanneet
olette kantannut
ette ole kantanneet
ette ole kantannut
he kanttaavat eivät kanttaa he ovat kantanneet eivät ole kantanneet
passiivi kantataan ei kantata passiivi on kantattu ei ole kantattu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kanttasin en kantannut minä olin kantannut en ollut kantannut
sinä kanttasit et kantannut sinä olit kantannut et ollut kantannut
hän kanttasi ei kantannut hän oli kantannut ei ollut kantannut
me kanttasimme emme kantanneet me olimme kantanneet emme olleet kantanneet
te
Te
kanttasitte
-"-
ette kantanneet
ette kantannut
te
Te
olitte kantanneet
olitte kantannut
ette olleet kantanneet
ette olleet kantannut
he kanttasivat eivät kantanneet he olivat kantanneet eivät olleet kantanneet
passiivi kantattiin ei kantattu passiivi oli kantattu ei ollut kantattu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kanttaisin en kanttaisi minä olisin kantannut en olisi kantannut
sinä kanttaisit et kanttaisi sinä olisit kantannut et olisi kantannut
hän kanttaisi ei kanttaisi hän olisi kantannut ei olisi kantannut
me kanttaisimme emme kanttaisi me olisimme kantanneet emme olisi kantanneet
te
Te
kanttaisitte
-"-
ette kanttaisi
-"-
te
Te
olisitte kantanneet
olisitte kantannut
ette olisi kantanneet
ette olisi kantannut
he kanttaisivat eivät kanttaisi he olisivat kantanneet eivät olisi kantanneet
passiivi kantattaisiin ei kantattaisi passiivi olisi kantattu ei olisi kantattu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kantannen en kantanne minä lienen kantannut en liene kantannut
sinä kantannet et kantanne sinä lienet kantannut et liene kantannut
hän kantannee ei kantanne hän lienee kantannut ei liene kantannut
me kantannemme emme kantanne me lienemme kantanneet emme liene kantanneet
te
Te
kantannette
-"-
ette kantanne
-"-
te
Te
lienette kantanneet
lienette kantannut
ette liene kantanneet
ette liene kantannut
he kantannevat eivät kantanne he lienevät kantanneet eivät liene kantanneet
passiivi kantattaneen ei kantattane passiivi lienee kantattu ei liene kantattu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä kanttaa älä kanttaa sinä
hän kantatkoon älköön kantatko hän olkoon kantannut älköön olko kantannut
me kantatkaamme älkäämme kantatko me
te
Te
kantatkaa
-"-
älkää kantatko
-"-
te
Te
he kantatkoot älkööt kantatko he olkoot kantanneet älkööt olko kantanneet
passiivi kantattakoon älköön kantattako passiivi olkoon kantattu älköön olko kantattu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. kantata preesens kanttaava kantattava
pitkä 1. kantatakseen1 perfekti kantannut kantattu
2. inessiivi kantatessa2 kantattaessa agentti kanttaama4
instruktiivi kantaten kielteinen agentti kanttaamaton
3. inessiivi kanttaamassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi kanttaamasta
illatiivi kanttaamaan
adessiivi kanttaamalla
abessiivi kanttaamatta
instruktiivi kanttaaman kantattaman
4. kanttaaminen
5 kanttaamaisillaan3