Liite:Verbitaivutus/suomi/kekkuloida

verbi kekkuloida, taivutustyyppi 68

Vartalot
vokaalivartalo	kekkuloi-
heikko vokaalivartalo	-
vahva vokaalivartalo	-
konsonanttivartalo	-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kekkuloin (kekkuloitsen)	en kekkuloi (kekkuloitse)	minä	olen kekkuloinut	en ole kekkuloinut
sinä	kekkuloit (kekkuloitset)	et kekkuloi (kekkuloitse)	sinä	olet kekkuloinut	et ole kekkuloinut
hän	kekkuloi (kekkuloitsee)	ei kekkuloi (kekkuloitse)	hän	on kekkuloinut	ei ole kekkuloinut
me	kekkuloimme (kekkuloitsemme)	emme kekkuloi (kekkuloitse)	me	olemme kekkuloineet	emme ole kekkuloineet
te Te	kekkuloitte (kekkuloitsette) -"-	ette kekkuloi (kekkuloitse) -"-	te Te	olette kekkuloineet olette kekkuloinut	ette ole kekkuloineet ette ole kekkuloinut
he	kekkuloivat (kekkuloitsevat)	eivät kekkuloi (kekkuloitse)	he	ovat kekkuloineet	eivät ole kekkuloineet

passiivi	kekkuloidaan	ei kekkuloida	passiivi	on kekkuloitu	ei ole kekkuloitu
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kekkuloin (kekkuloitsin)	en kekkuloinut	minä	olin kekkuloinut	en ollut kekkuloinut
sinä	kekkuloit (kekkuloitsit)	et kekkuloinut	sinä	olit kekkuloinut	et ollut kekkuloinut
hän	kekkuloi (kekkuloitsi)	ei kekkuloinut	hän	oli kekkuloinut	ei ollut kekkuloinut
me	kekkuloimme (kekkuloitsimme)	emme kekkuloineet	me	olimme kekkuloineet	emme olleet kekkuloineet
te Te	kekkuloitte (kekkuloitsitte) -"-	ette kekkuloineet ette kekkuloinut	te Te	olitte kekkuloineet olitte kekkuloinut	ette olleet kekkuloineet ette olleet kekkuloinut
he	kekkuloivat (kekkuloitsivat)	eivät kekkuloineet	he	olivat kekkuloineet	eivät olleet kekkuloineet

passiivi	kekkuloitiin	ei kekkuloitu	passiivi	oli kekkuloitu	ei ollut kekkuloitu

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kekkuloisin (kekkuloitsisin)	en kekkuloisi (kekkuloitsisi)	minä	olisin kekkuloinut	en olisi kekkuloinut
sinä	kekkuloisit (kekkuloitsisit)	et kekkuloisi (kekkuloitsisi)	sinä	olisit kekkuloinut	et olisi kekkuloinut
hän	kekkuloisi (kekkuloitsisi)	ei kekkuloisi (kekkuloitsisi)	hän	olisi kekkuloinut	ei olisi kekkuloinut
me	kekkuloisimme (kekkuloitsisimme)	emme kekkuloisi (kekkuloitsisi)	me	olisimme kekkuloineet	emme olisi kekkuloineet
te Te	kekkuloisitte (kekkuloitsisitte) -"-	ette kekkuloisi (kekkuloitsisi) -"-	te Te	olisitte kekkuloineet olisitte kekkuloinut	ette olisi kekkuloineet ette olisi kekkuloinut
he	kekkuloisivat (kekkuloitsisivat)	eivät kekkuloisi (kekkuloitsisi)	he	olisivat kekkuloineet	eivät olisi kekkuloineet

passiivi	kekkuloitaisiin	ei kekkuloitaisi	passiivi	olisi kekkuloitu	ei olisi kekkuloitu

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	kekkuloinen	en kekkuloine	minä	lienen kekkuloinut	en liene kekkuloinut
sinä	kekkuloinet	et kekkuloine	sinä	lienet kekkuloinut	et liene kekkuloinut
hän	kekkuloinee	ei kekkuloine	hän	lienee kekkuloinut	ei liene kekkuloinut
me	kekkuloinemme	emme kekkuloine	me	lienemme kekkuloineet	emme liene kekkuloineet
te Te	kekkuloinette -"-	ette kekkuloine -"-	te Te	lienette kekkuloineet lienette kekkuloinut	ette liene kekkuloineet ette liene kekkuloinut
he	kekkuloinevat	eivät kekkuloine	he	lienevät kekkuloineet	eivät liene kekkuloineet

passiivi	kekkuloitaneen	ei kekkuloitane	passiivi	lienee kekkuloitu	ei liene kekkuloitu

Imperatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–	minä	–	–
sinä	kekkuloi (kekkuloitse)	älä kekkuloi (kekkuloitse)	sinä	–	–
hän	kekkuloikoon	älköön kekkuloiko	hän	olkoon kekkuloinut	älköön olko kekkuloinut
me	kekkuloikaamme	älkäämme kekkuloiko	me	–	–
te Te	kekkuloikaa -"-	älkää kekkuloiko -"-	te Te	–	–
he	kekkuloikoot	älkööt kekkuloiko	he	olkoot kekkuloineet	älkööt olko kekkuloineet

passiivi	kekkuloitakoon	älköön kekkuloitako	passiivi	olkoon kekkuloitu	älköön olko kekkuloitu

Nominaalimuodot

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		kekkuloida		preesens	kekkuloiva (kekkuloitseva)	kekkuloitava
pitkä 1.		kekkuloidakseen¹		perfekti	kekkuloinut	kekkuloitu
2.	inessiivi	kekkuloidessa²	kekkuloitaessa	agentti	kekkuloima (kekkuloitsema)⁴
2.	instruktiivi	kekkuloiden	–	kielteinen agentti	kekkuloimaton (kekkuloitsematon)
3.	inessiivi	kekkuloimassa (kekkuloitsemassa)	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	kekkuloimasta (kekkuloitsemasta)	–
	illatiivi	kekkuloimaan (kekkuloitsemaan)	–
	adessiivi	kekkuloimalla (kekkuloitsemalla)	–
	abessiivi	kekkuloimatta (kekkuloitsematta)	–
	instruktiivi	kekkuloiman	kekkuloitaman
4.		kekkuloiminen (kekkuloitseminen)
5		kekkuloimaisillaan (kekkuloitsemaisillaan)³