Liite:Verbitaivutus/suomi/konkata

Vartalot
vokaalivartalo konkkaa-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo konkat-

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä konkkaan en konkkaa minä olen konkannut en ole konkannut
sinä konkkaat et konkkaa sinä olet konkannut et ole konkannut
hän konkkaa ei konkkaa hän on konkannut ei ole konkannut
me konkkaamme emme konkkaa me olemme konkanneet emme ole konkanneet
te
Te
konkkaatte
-"-
ette konkkaa
-"-
te
Te
olette konkanneet
olette konkannut
ette ole konkanneet
ette ole konkannut
he konkkaavat eivät konkkaa he ovat konkanneet eivät ole konkanneet
passiivi konkataan ei konkata passiivi on konkattu ei ole konkattu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä konkkasin en konkannut minä olin konkannut en ollut konkannut
sinä konkkasit et konkannut sinä olit konkannut et ollut konkannut
hän konkkasi ei konkannut hän oli konkannut ei ollut konkannut
me konkkasimme emme konkanneet me olimme konkanneet emme olleet konkanneet
te
Te
konkkasitte
-"-
ette konkanneet
ette konkannut
te
Te
olitte konkanneet
olitte konkannut
ette olleet konkanneet
ette olleet konkannut
he konkkasivat eivät konkanneet he olivat konkanneet eivät olleet konkanneet
passiivi konkattiin ei konkattu passiivi oli konkattu ei ollut konkattu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä konkkaisin en konkkaisi minä olisin konkannut en olisi konkannut
sinä konkkaisit et konkkaisi sinä olisit konkannut et olisi konkannut
hän konkkaisi ei konkkaisi hän olisi konkannut ei olisi konkannut
me konkkaisimme emme konkkaisi me olisimme konkanneet emme olisi konkanneet
te
Te
konkkaisitte
-"-
ette konkkaisi
-"-
te
Te
olisitte konkanneet
olisitte konkannut
ette olisi konkanneet
ette olisi konkannut
he konkkaisivat eivät konkkaisi he olisivat konkanneet eivät olisi konkanneet
passiivi konkattaisiin ei konkattaisi passiivi olisi konkattu ei olisi konkattu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä konkannen en konkanne minä lienen konkannut en liene konkannut
sinä konkannet et konkanne sinä lienet konkannut et liene konkannut
hän konkannee ei konkanne hän lienee konkannut ei liene konkannut
me konkannemme emme konkanne me lienemme konkanneet emme liene konkanneet
te
Te
konkannette
-"-
ette konkanne
-"-
te
Te
lienette konkanneet
lienette konkannut
ette liene konkanneet
ette liene konkannut
he konkannevat eivät konkanne he lienevät konkanneet eivät liene konkanneet
passiivi konkattaneen ei konkattane passiivi lienee konkattu ei liene konkattu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä konkkaa älä konkkaa sinä
hän konkatkoon älköön konkatko hän olkoon konkannut älköön olko konkannut
me konkatkaamme älkäämme konkatko me
te
Te
konkatkaa
-"-
älkää konkatko
-"-
te
Te
he konkatkoot älkööt konkatko he olkoot konkanneet älkööt olko konkanneet
passiivi konkattakoon älköön konkattako passiivi olkoon konkattu älköön olko konkattu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. konkata preesens konkkaava konkattava
pitkä 1. konkatakseen1 perfekti konkannut konkattu
2. inessiivi konkatessa2 konkattaessa agentti konkkaama4
instruktiivi konkaten kielteinen agentti konkkaamaton
3. inessiivi konkkaamassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi konkkaamasta
illatiivi konkkaamaan
adessiivi konkkaamalla
abessiivi konkkaamatta
instruktiivi konkkaaman konkattaman
4. konkkaaminen
5 konkkaamaisillaan3