Liite:Verbitaivutus/suomi/naarmuttua

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	naarmutun	en naarmutu	minä	olen naarmuttunut	en ole naarmuttunut
sinä	naarmutut	et naarmutu	sinä	olet naarmuttunut	et ole naarmuttunut
hän	naarmuttuu	ei naarmutu	hän	on naarmuttunut	ei ole naarmuttunut
me	naarmutumme	emme naarmutu	me	olemme naarmuttuneet	emme ole naarmuttuneet
te Te	naarmututte -"-	ette naarmutu -"-	te Te	olette naarmuttuneet olette naarmuttunut	ette ole naarmuttuneet ette ole naarmuttunut
he	naarmuttuvat	eivät naarmutu	he	ovat naarmuttuneet	eivät ole naarmuttuneet

passiivi	naarmututaan	ei naarmututa	passiivi	on naarmututtu	ei ole naarmututtu
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	naarmutuin	en naarmuttunut	minä	olin naarmuttunut	en ollut naarmuttunut
sinä	naarmutuit	et naarmuttunut	sinä	olit naarmuttunut	et ollut naarmuttunut
hän	naarmuttui	ei naarmuttunut	hän	oli naarmuttunut	ei ollut naarmuttunut
me	naarmutuimme	emme naarmuttuneet	me	olimme naarmuttuneet	emme olleet naarmuttuneet
te Te	naarmutuitte -"-	ette naarmuttuneet ette naarmuttunut	te Te	olitte naarmuttuneet olitte naarmuttunut	ette olleet naarmuttuneet ette olleet naarmuttunut
he	naarmuttuivat	eivät naarmuttuneet	he	olivat naarmuttuneet	eivät olleet naarmuttuneet

passiivi	naarmututtiin	ei naarmututtu	passiivi	oli naarmututtu	ei ollut naarmututtu

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	naarmuttuisin	en naarmuttuisi	minä	olisin naarmuttunut	en olisi naarmuttunut
sinä	naarmuttuisit	et naarmuttuisi	sinä	olisit naarmuttunut	et olisi naarmuttunut
hän	naarmuttuisi	ei naarmuttuisi	hän	olisi naarmuttunut	ei olisi naarmuttunut
me	naarmuttuisimme	emme naarmuttuisi	me	olisimme naarmuttuneet	emme olisi naarmuttuneet
te Te	naarmuttuisitte -"-	ette naarmuttuisi -"-	te Te	olisitte naarmuttuneet olisitte naarmuttunut	ette olisi naarmuttuneet ette olisi naarmuttunut
he	naarmuttuisivat	eivät naarmuttuisi	he	olisivat naarmuttuneet	eivät olisi naarmuttuneet

passiivi	naarmututtaisiin	ei naarmututtaisi	passiivi	olisi naarmututtu	ei olisi naarmututtu

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	naarmuttunen	en naarmuttune	minä	lienen naarmuttunut	en liene naarmuttunut
sinä	naarmuttunet	et naarmuttune	sinä	lienet naarmuttunut	et liene naarmuttunut
hän	naarmuttunee	ei naarmuttune	hän	lienee naarmuttunut	ei liene naarmuttunut
me	naarmuttunemme	emme naarmuttune	me	lienemme naarmuttuneet	emme liene naarmuttuneet
te Te	naarmuttunette -"-	ette naarmuttune -"-	te Te	lienette naarmuttuneet lienette naarmuttunut	ette liene naarmuttuneet ette liene naarmuttunut
he	naarmuttunevat	eivät naarmuttune	he	lienevät naarmuttuneet	eivät liene naarmuttuneet

passiivi	naarmututtaneen	ei naarmututtane	passiivi	lienee naarmututtu	ei liene naarmututtu

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		naarmuttua		preesens	naarmuttuva	naarmututtava
pitkä 1.		naarmuttuakseen¹		perfekti	naarmuttunut	naarmututtu
2.	inessiivi	naarmuttuessa²	naarmututtaessa	agentti	naarmuttuma⁴
2.	instruktiivi	naarmuttuen	–	kielteinen agentti	naarmuttumaton
3.	inessiivi	naarmuttumassa	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	naarmuttumasta	–
	illatiivi	naarmuttumaan	–
	adessiivi	naarmuttumalla	–
	abessiivi	naarmuttumatta	–
	instruktiivi	naarmuttuman	naarmututtaman
4.		naarmuttuminen
5		naarmuttumaisillaan³