Liite:Verbitaivutus/suomi/substantivoida

verbi substantivoida, taivutustyyppi 68

Vartalot
vokaalivartalo	substantivoi-
heikko vokaalivartalo	-
vahva vokaalivartalo	-
konsonanttivartalo	-

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	substantivoin (substantivoitsen)	en substantivoi (substantivoitse)	minä	olen substantivoinut	en ole substantivoinut
sinä	substantivoit (substantivoitset)	et substantivoi (substantivoitse)	sinä	olet substantivoinut	et ole substantivoinut
hän	substantivoi (substantivoitsee)	ei substantivoi (substantivoitse)	hän	on substantivoinut	ei ole substantivoinut
me	substantivoimme (substantivoitsemme)	emme substantivoi (substantivoitse)	me	olemme substantivoineet	emme ole substantivoineet
te Te	substantivoitte (substantivoitsette) -"-	ette substantivoi (substantivoitse) -"-	te Te	olette substantivoineet olette substantivoinut	ette ole substantivoineet ette ole substantivoinut
he	substantivoivat (substantivoitsevat)	eivät substantivoi (substantivoitse)	he	ovat substantivoineet	eivät ole substantivoineet

passiivi	substantivoidaan	ei substantivoida	passiivi	on substantivoitu	ei ole substantivoitu
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	substantivoin (substantivoitsin)	en substantivoinut	minä	olin substantivoinut	en ollut substantivoinut
sinä	substantivoit (substantivoitsit)	et substantivoinut	sinä	olit substantivoinut	et ollut substantivoinut
hän	substantivoi (substantivoitsi)	ei substantivoinut	hän	oli substantivoinut	ei ollut substantivoinut
me	substantivoimme (substantivoitsimme)	emme substantivoineet	me	olimme substantivoineet	emme olleet substantivoineet
te Te	substantivoitte (substantivoitsitte) -"-	ette substantivoineet ette substantivoinut	te Te	olitte substantivoineet olitte substantivoinut	ette olleet substantivoineet ette olleet substantivoinut
he	substantivoivat (substantivoitsivat)	eivät substantivoineet	he	olivat substantivoineet	eivät olleet substantivoineet

passiivi	substantivoitiin	ei substantivoitu	passiivi	oli substantivoitu	ei ollut substantivoitu

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	substantivoisin (substantivoitsisin)	en substantivoisi (substantivoitsisi)	minä	olisin substantivoinut	en olisi substantivoinut
sinä	substantivoisit (substantivoitsisit)	et substantivoisi (substantivoitsisi)	sinä	olisit substantivoinut	et olisi substantivoinut
hän	substantivoisi (substantivoitsisi)	ei substantivoisi (substantivoitsisi)	hän	olisi substantivoinut	ei olisi substantivoinut
me	substantivoisimme (substantivoitsisimme)	emme substantivoisi (substantivoitsisi)	me	olisimme substantivoineet	emme olisi substantivoineet
te Te	substantivoisitte (substantivoitsisitte) -"-	ette substantivoisi (substantivoitsisi) -"-	te Te	olisitte substantivoineet olisitte substantivoinut	ette olisi substantivoineet ette olisi substantivoinut
he	substantivoisivat (substantivoitsisivat)	eivät substantivoisi (substantivoitsisi)	he	olisivat substantivoineet	eivät olisi substantivoineet

passiivi	substantivoitaisiin	ei substantivoitaisi	passiivi	olisi substantivoitu	ei olisi substantivoitu

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	substantivoinen	en substantivoine	minä	lienen substantivoinut	en liene substantivoinut
sinä	substantivoinet	et substantivoine	sinä	lienet substantivoinut	et liene substantivoinut
hän	substantivoinee	ei substantivoine	hän	lienee substantivoinut	ei liene substantivoinut
me	substantivoinemme	emme substantivoine	me	lienemme substantivoineet	emme liene substantivoineet
te Te	substantivoinette -"-	ette substantivoine -"-	te Te	lienette substantivoineet lienette substantivoinut	ette liene substantivoineet ette liene substantivoinut
he	substantivoinevat	eivät substantivoine	he	lienevät substantivoineet	eivät liene substantivoineet

passiivi	substantivoitaneen	ei substantivoitane	passiivi	lienee substantivoitu	ei liene substantivoitu

Imperatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–	minä	–	–
sinä	substantivoi (substantivoitse)	älä substantivoi (substantivoitse)	sinä	–	–
hän	substantivoikoon	älköön substantivoiko	hän	olkoon substantivoinut	älköön olko substantivoinut
me	substantivoikaamme	älkäämme substantivoiko	me	–	–
te Te	substantivoikaa -"-	älkää substantivoiko -"-	te Te	–	–
he	substantivoikoot	älkööt substantivoiko	he	olkoot substantivoineet	älkööt olko substantivoineet

passiivi	substantivoitakoon	älköön substantivoitako	passiivi	olkoon substantivoitu	älköön olko substantivoitu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		substantivoida		preesens	substantivoiva (substantivoitseva)	substantivoitava
pitkä 1.		substantivoidakseen¹		perfekti	substantivoinut	substantivoitu
2.	inessiivi	substantivoidessa²	substantivoitaessa	agentti	substantivoima (substantivoitsema)⁴
2.	instruktiivi	substantivoiden	–	kielteinen agentti	substantivoimaton (substantivoitsematon)
3.	inessiivi	substantivoimassa (substantivoitsemassa)	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	substantivoimasta (substantivoitsemasta)	–
	illatiivi	substantivoimaan (substantivoitsemaan)	–
	adessiivi	substantivoimalla (substantivoitsemalla)	–
	abessiivi	substantivoimatta (substantivoitsematta)	–
	instruktiivi	substantivoiman	substantivoitaman
4.		substantivoiminen (substantivoitseminen)
5		substantivoimaisillaan (substantivoitsemaisillaan)³