Liite:Verbitaivutus/suomi/vöhniä

Vartalot
vokaalivartalo vöhni-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vöhnin en vöhni minä olen vöhninyt en ole vöhninyt
sinä vöhnit et vöhni sinä olet vöhninyt et ole vöhninyt
hän vöhnii ei vöhni hän on vöhninyt ei ole vöhninyt
me vöhnimme emme vöhni me olemme vöhnineet emme ole vöhnineet
te
Te
vöhnitte
-"-
ette vöhni
-"-
te
Te
olette vöhnineet
olette vöhninyt
ette ole vöhnineet
ette ole vöhninyt
he vöhnivät eivät vöhni he ovat vöhnineet eivät ole vöhnineet
passiivi vöhnitään ei vöhnitä passiivi on vöhnitty ei ole vöhnitty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vöhnin en vöhninyt minä olin vöhninyt en ollut vöhninyt
sinä vöhnit et vöhninyt sinä olit vöhninyt et ollut vöhninyt
hän vöhni ei vöhninyt hän oli vöhninyt ei ollut vöhninyt
me vöhnimme emme vöhnineet me olimme vöhnineet emme olleet vöhnineet
te
Te
vöhnitte
-"-
ette vöhnineet
ette vöhninyt
te
Te
olitte vöhnineet
olitte vöhninyt
ette olleet vöhnineet
ette olleet vöhninyt
he vöhnivät eivät vöhnineet he olivat vöhnineet eivät olleet vöhnineet
passiivi vöhnittiin ei vöhnitty passiivi oli vöhnitty ei ollut vöhnitty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vöhnisin en vöhnisi minä olisin vöhninyt en olisi vöhninyt
sinä vöhnisit et vöhnisi sinä olisit vöhninyt et olisi vöhninyt
hän vöhnisi ei vöhnisi hän olisi vöhninyt ei olisi vöhninyt
me vöhnisimme emme vöhnisi me olisimme vöhnineet emme olisi vöhnineet
te
Te
vöhnisitte
-"-
ette vöhnisi
-"-
te
Te
olisitte vöhnineet
olisitte vöhninyt
ette olisi vöhnineet
ette olisi vöhninyt
he vöhnisivät eivät vöhnisi he olisivat vöhnineet eivät olisi vöhnineet
passiivi vöhnittäisiin ei vöhnittäisi passiivi olisi vöhnitty ei olisi vöhnitty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä vöhninen en vöhnine minä lienen vöhninyt en liene vöhninyt
sinä vöhninet et vöhnine sinä lienet vöhninyt et liene vöhninyt
hän vöhninee ei vöhnine hän lienee vöhninyt ei liene vöhninyt
me vöhninemme emme vöhnine me lienemme vöhnineet emme liene vöhnineet
te
Te
vöhninette
-"-
ette vöhnine
-"-
te
Te
lienette vöhnineet
lienette vöhninyt
ette liene vöhnineet
ette liene vöhninyt
he vöhninevät eivät vöhnine he lienevät vöhnineet eivät liene vöhnineet
passiivi vöhnittäneen ei vöhnittäne passiivi lienee vöhnitty ei liene vöhnitty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä vöhni älä vöhni sinä
hän vöhniköön älköön vöhnikö hän olkoon vöhninyt älköön olko vöhninyt
me vöhnikäämme älkäämme vöhnikö me
te
Te
vöhnikää
-"-
älkää vöhnikö
-"-
te
Te
he vöhnikööt älkööt vöhnikö he olkoot vöhnineet älkööt olko vöhnineet
passiivi vöhnittäköön älköön vöhnittäkö passiivi olkoon vöhnitty älköön olko vöhnitty

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. vöhniä preesens vöhnivä vöhnittävä
pitkä 1. vöhniäkseen1 perfekti vöhninyt vöhnitty
2. inessiivi vöhniessä2 vöhnittäessä agentti vöhnimä4
instruktiivi vöhnien kielteinen agentti vöhnimätön
3. inessiivi vöhnimässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi vöhnimästä
illatiivi vöhnimään
adessiivi vöhnimällä
abessiivi vöhnimättä
instruktiivi vöhnimän vöhnittämän
4. vöhniminen
5 vöhnimäisillään3