Misstrauen

Katso myös: misstrauen

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	das Misstrauen	–
akkusatiivi	das Misstrauen	–
datiivi	dem Misstrauen	–
genetiivi	des Misstrauens	–
11

Misstrauen n. (ei monikkoa)

1. epäluottamus

   ~ gegen (a) hegen olla epäluuloinen jkta kohtaan

Etymologia

substantivoitu verbistä misstrauen