jarma

Katso myös: Jarma

Dalmatia

Substantiivi

jarma

1. ase

Etymologia

• latinan sanasta arma suoraan tai mahdollisesti italian kautta

Liittyvät sanat

Rinnakkaiset kirjoitusasut

• yarma

Fääri

Verbi

jarma

1. (eläimestä) määkiä, mäkättää, päkättää
2. vaikertaa, valittaa äänekkäästi

Liittyvät sanat

• jarm

Synonyymit

• (valittaa) klaga

Islanti

Verbi

jarma

1. (eläimestä) määkiä, mäkättää, päkättää
2. vaikertaa, valittaa äänekkäästi

Liittyvät sanat

• jarmur

Synonyymit

• (valittaa) kveina

Kroaatti

Substantiivi

jàrma f.

1. jauhettu rehuvilja

Substantiivi

járma

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta jaram

Serbia

Substantiivi

jàrma f. (kyrillinen ја̀рма)

1. jauhettu rehuvilja

Serbokroaatti

Substantiivi

jàrma f. (kyrillinen ја̀рма)

1. jauhettu rehuvilja

Ääntäminen

• IPA: /jǎrma/

Tavutus

• tavutus: jar‧ma

Slovakki

Substantiivi

jarma

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta jarmo

Ääntäminen

• IPA: [ˈjarma]

Tavutus

• tavutus: jar‧ma

Sloveeni

Substantiivi

jarma

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta jarem
2. (taivutusmuoto) kaksikon nominatiivi sanasta jarem
3. (taivutusmuoto) kaksikon akkusatiivi sanasta jarem

Ääntäminen

• IPA: [ˈjaːrma]

Tavutus

• tavutus: jar‧ma