Wikipedia
Katso artikkeli Kärsäkäs Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Eräs kärsäkäs

Substantiivi

muokkaa

kärsäkäs (41-A)[1]

  1. kärsäkkäiden heimon (Curculionidae) kovakuoriaisia joiden pään etuosa on pidentynyt kärsäksi, jonka päässä leuat sijaitsevat

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkærsækæs/
  • tavutus: kär‧sä‧käs

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kärsäkäs kärsäkkäät
genetiivi kärsäkkään kärsäkkäiden
kärsäkkäitten
partitiivi kärsäkästä kärsäkkäitä
akkusatiivi kärsäkäs;
kärsäkkään
kärsäkkäät
sisäpaikallissijat
inessiivi kärsäkkäässä kärsäkkäissä
elatiivi kärsäkkäästä kärsäkkäistä
illatiivi kärsäkkääseen kärsäkkäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kärsäkkäällä kärsäkkäillä
ablatiivi kärsäkkäältä kärsäkkäiltä
allatiivi kärsäkkäälle kärsäkkäille
muut sijamuodot
essiivi kärsäkkäänä kärsäkkäinä
translatiivi kärsäkkääksi kärsäkkäiksi
abessiivi kärsäkkäättä kärsäkkäittä
instruktiivi kärsäkkäin
komitatiivi kärsäkkäine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kärsäkkää-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kärsäkäs-

Etymologia

muokkaa

kärsä + -käs

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

käärökärsäkäs, pikikärsäkäs, tukkikärsäkäs, vattukärsäkäs

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41-A