ryöstää

Suomi

Verbi

ryöstää (53) (taivutus[luo])

1. (oikeustiede) ottaa toiselta ilman laillista oikeutta uhkaamalla tai väkivalloin jotakin toiselle kuuluvaa tai toisen vastuulla olevaa

   Kaupasta ryöstettiin koruja.

   Hän aikoo ryöstää kaupan.

2. (kuvaannollisesti) riistää

Ääntäminen

• IPA: /ˈryø̯st̪æːˣ/
• tavutus: ryös‧tää

Käännökset

1. ottaa toiselta ilman laillista oikeutta uhkaamalla tai väkivalloin jotakin toiselle kuuluvaa tai toisen vastuulla olevaa

englanti: rob, heist italia: (jotakin) rubare, (joku) derubare latvia: sirot

ranska: piller, dérober ruotsi: råna saksa: (~ jklta jtak) (a) (g) berauben, (~ jk jklta) (d) (a) rauben

2. riistää

Ks. riistää

Liittyvät sanat

• anastaa, rosvota, varastaa

Johdokset

• substantiivit: ryöstäjä, ryöstö
• verbit: ryöstellä, ryöstäytyä

Aiheesta muualla

• ryöstää Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1063 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa