hingst

Ruotsi

Substantiivi

hingst yl. (2) (yks. määr. hingsten[luo], mon. epämäär. hingstar[luo], mon. määr. hingstarna[luo])

1. ori

Liittyvät sanat

• sto
• valack
• föl

Saksa

Verbi

hingst

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hängen (’roikkua’)

Tanska

Substantiivi

hingst yl. (yks. määr. hingsten[luo], mon. epämäär. hingste [luo], mon. määr. hingstene [luo])

1. ori