Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Widerhall die Widerhalle
akkusatiivi den Widerhall die Widerhalle
datiivi dem Widerhall den Widerhallen
genetiivi des Widerhalles
des Widerhalls
der Widerhalle
41

Widerhall m. (monikko Widerhalle)

  1. kaiku
  2. (kuvaannollisesti) vastakaiku
    keinen ~ finden ei saada vastakaikua

Etymologia

muokkaa

verbin widerhallen vartalosta widerhall-