aaloppi

Suomi

Substantiivi

aaloppi (5-B), aalloppi

1. (vanhahtava) siltarumpu; maantierumpu

   Milloinkaan ei tarkastaja antanut ajaa »aallopin» yli ennen kuin oli pysähdytty ja hän astui junasta ja tarkasti »aallopin» molemmat päät. (Kuusankosken Sanomat, 6.11.1969, "Liikennepäällikkö Niilo Jokinen muistelee")

2. (vanhahtava, puhekieltä) pakoputki

Etymologia

• ruotsi: avlopp