aatelismarsalkka

Suomi

Substantiivi

aatelismarsalkka (14-A)

1. aatelin säätykokouksen esimieheksi ja puheenjohtajaksi valittu tai määrätty miespuolinen aatelin jäsen; nimitys on ollut käytössä esimerkiksi Venäjällä

Etymologia

• käännöslaina

Käännökset

1. aatelin säätykokouksen esimieheksi ja puheenjohtajaksi valittu tai määrätty miespuolinen aatelin jäsen

saksa: Adelsmarschall m.

viro: aadlimarsall

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• maamarsalkka