Katso myös: abbrachen

Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

abbrächen

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abbrechen (sivulauseessa; päälauseessa brächen ab)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abbrechen (sivulauseessa; päälauseessa brächen ab)