abbrächen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abbrechen (sivulauseessa; päälauseessa brächen ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abbrechen (sivulauseessa; päälauseessa brächen ab)
