aberkennt

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä aberkennen (sivulauseessa; päälauseessa erkennt ab)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä aberkennen (sivulauseessa; päälauseessa erkennt ab)