abhörte
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
abhörte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abhören (sivulauseessa; päälauseessa hörte ab)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abhören (sivulauseessa; päälauseessa hörte ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä abhören (sivulauseessa; päälauseessa hörte ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abhören (sivulauseessa; päälauseessa hörte ab)