abzeichnen

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	zeichnest ab
ind. prees. y. 3. p.	zeichnet ab
ind. imperf. y. 3. p.	zeichnete ab
part. perf.	abgezeichnet
apuverbi	haben

ab|zeichnen

1. (a) von (d) abzeichnen piirtää jk jnk avulla (mallin tms.)

   eine Blume von einer Vorlage ~ piirtää kukka mallin avulla

2. vahvistaa, allekirjoittaa (allekirjoituksellaan ilmaista nähneensä jnk asiakirjan tms.)

   einen Bericht ~ vahvistaa pöytäkirja

3. refl.: sich (a) abzeichnen piirtyä jstak, erottua jstak (ääriviivoiltaan taustasta tms.)

   Die Umrisse der Kathedrale zeichnen sich auf dem Hintergrund ab.

   Tuomiokirkon ääriviivat erottuvat taustalla.

4. (kuvaannollisesti) refl.: sich (a) abzeichnen erottua, selvetä, tulla näkyviin

   Die Tendenzen der ökonomischen Entwicklung zeichnen sich ab.

   Talouskehityksen tendenssit tulevat näkyviin.

5. refl.: sich (a) abzeichnen paistaa, tulla näkyviin (konkreettisesti)

   In seinem Gesicht zeichnete sich ein plötzliches Erschrecken ab.

   Hänen kasvoistaan paistoi pelästyminen.

Etymologia

ab- + zeichnen