ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ainsus (gen ainsuse, part ainsust)

  1. (kielitiede) yksikkö
  2. (harvoin) yhteys, ykseys, "ainous", "ainoana oleminen"
    Usub jumalasse ja tema ainsusesse.

TaivutusMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Lyhenteet

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • ainsus Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
  • ainsus sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"