aito
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
aito (1-F) (komparatiivi aidompi, superlatiivi aidoin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka on alkuperältään varma, vääristelemätön, väärentämätön; oikea
- Aidot timantit ovat tavoiteltuja.
- Asiantuntijat pitävät teosta aitona.
- Hänen hymynsä on aito ja teeskentelemätön.
- Aito kaviaari on kallista herkkua.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈɑi̯t̪o/
- tavutus: ai‧to
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
aitoamaryllis, aitosuomalainen, aitosuomalaisuus, aitosyöpä, epäaito
Aiheesta muuallaMuokkaa
- aito Kielitoimiston sanakirjassa