SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

aito (1-F) (komparatiivi aidompi, superlatiivi aidoin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka on alkuperältään varma, vääristelemätön, väärentämätön; oikea
    Aidot timantit ovat tavoiteltuja.
    Asiantuntijat pitävät teosta aitona.
    Hänen hymynsä on aito ja teeskentelemätön.
    Aito kaviaari on kallista herkkua.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈɑi̯t̪o/
  • tavutus: ai‧to

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

aitoamaryllis, aitosuomalainen, aitosuomalaisuus, aitosyöpä, epäaito

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • aito Kielitoimiston sanakirjassa