bangte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bangen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bangen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bangen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bangen