bangten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä bangen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä bangen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä bangen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä bangen