begnadigte

Saksa

Verbi

begnadigte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä begnadigen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä begnadigen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä begnadigen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä begnadigen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta begnadigt (joka on partisiipin perfekti sanasta begnadigen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta begnadigt (joka on partisiipin perfekti sanasta begnadigen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta begnadigt (joka on partisiipin perfekti sanasta begnadigen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta begnadigt (joka on partisiipin perfekti sanasta begnadigen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta begnadigt (joka on partisiipin perfekti sanasta begnadigen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta begnadigt (joka on partisiipin perfekti sanasta begnadigen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta begnadigt (joka on partisiipin perfekti sanasta begnadigen)