bekennen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 2. p.	bekennst
ind. prees. y. 3. p.	bekennt
ind. imperf. y. 3. p.	bekannte
part. perf.	bekannt
apuverbi	haben

bekennen

1. tunnustaa (paljastaa jk asia tai p. tehneensä jtk, virheen tms.)

   seine Sünden ~ tunnustaa syntinsä

2. refl.: sich (a) zu einem Ding bekennen tunnustaa jk, ilmaista syyllistyneensä jhk (paljastaa jk asia tai p. tehneensä jtk, rikoksen tms.)

   sich (a) zu einem Verbrechen ~ tunnustaa rikos

Etymologia

be- + kennen

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (tunnustaa) gestehen

Johdokset

• substantiivit: Bekenntnis

Aiheesta muualla

• bekennen Dudenissa (saksaksi)