Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 2. p. bekennst
ind. prees. y. 3. p. bekennt
ind. imperf. y. 3. p. bekannte
part. perf. bekannt
apuverbi haben

bekennen

  1. tunnustaa (paljastaa jk asia tai p. tehneensä jtk, virheen tms.)
    seine Sünden ~ tunnustaa syntinsä
  2. refl.: sich (a) zu einem Ding bekennen tunnustaa jk, ilmaista syyllistyneensä jhk (paljastaa jk asia tai p. tehneensä jtk, rikoksen tms.)
    sich (a) zu einem Verbrechen ~ tunnustaa rikos

Etymologia muokkaa

be- + kennen

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa