berg

Katso myös: Berg

Englanti

Substantiivi

berg (monikko bergs)

1. jäävuori

Liittyvät sanat

earthberg, fatberg, inselberg

Fääri

Substantiivi

berg

1. jyrkänne, kallioseinämä

Hollanti

Substantiivi

berg m. (monikko bergen)

1. vuori

Verbi

berg

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bergen
2. (käänteisen sanajärjestyksen yhteydessä) (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bergen
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bergen

Ruotsi

Substantiivi

berg n. (5) (yks. määr. berget[luo], mon. epämäär. berg, mon. määr. bergen[luo])

1. vuori, kallio

Ääntäminen

• Näin äännetään alueella: ei määritelty

Liittyvät sanat

• folder
• urberg
• bergskedja

Aiheesta muualla

• berg Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)