berge

Ranska

Substantiivi

berge f. (monikko berges [luo])

1. ranta, rantapenger

Aiheesta muualla

• berge Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Saksa

Verbi

berge

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bergen
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bergen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bergen