Katso myös: Ranta, ränta, räntä

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ranta (9-J)

  1. vesistön ja maan raja-alue
  2. hiekkaranta tai muu virkistyskäyttön tarkoitettu ranta
    mennä rannalle

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrɑnt̪ɑ/, [ˈrɑ̝n̪t̪ɑ̝]
  • tavutus: ran‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ranta rannat
genetiivi rannan rantojen
(rantain)
partitiivi rantaa rantoja
akkusatiivi ranta;
rannan
rannat
sisäpaikallissijat
inessiivi rannassa rannoissa
elatiivi rannasta rannoista
illatiivi rantaan rantoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rannalla rannoilla
ablatiivi rannalta rannoilta
allatiivi rannalle rannoille
muut sijamuodot
essiivi rantana rantoina
translatiivi rannaksi rannoiksi
abessiivi rannatta rannoitta
instruktiivi rannoin
komitatiivi rantoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ranna-
vahva vartalo ranta-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

eteläranta, hiekkaranta, itäranta, joenranta, jokiranta, järvenranta, kallioranta, karikkoranta, kivikkoranta, laivaranta, länsiranta, maailmanranta, merenranta, merenrantakasvi, muinaisranta, mökkiranta, nakuranta, nudistiranta, pohjoisranta, ranataluiska, ranta-alpi, ranta-alue, ranta-asu, rantaelämä, rantahiekka, rantahietikko, rantahotelli, rantahuvila, rantakaava, rantakahvila, rantakaislikko, rantakala, rantakallio, rantakana, rantakasvi, rantakasvillisuus, rantakatu, rantakerttu, rantakirppu, rantakoivu, rantakukka, rantakäärme, rantaleijona, rantaleikki, rantalentopallo, rantaloma, rantamaa, rantamaasto, rantamaisema, rantamatalikko, rantamatara, rantamekko, rantamerkki, rantamuodostuma, rantamuoti, rantamökki, rantaniitty, rantaoikeus, rantapalle, rantapallo, rantapalsta, rantapenger, rantapuku, rantaremmi, rantarosvo, rantaruotsalainen, rantasappi, rantasauna, rantasipi, rantatie, rantatontti, rantatuoli, rantatörmä, rantatöyräs, rantavahti, rantavalli, rantavaltio, rantavehnä, rantavero, rantavesi, rantaviiva, rantavyöhyke, rantayrtti, rantojensuojelu, saunaranta, taivaanranta, uimaranta, vastaranta, veneranta

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ranta Kielitoimiston sanakirjassa
  • ranta Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.