Taivutus
ind. prees. y. 2. p. betrügst
ind. prees. y. 3. p. betrügt
ind. imperf. y. 3. p. betrog
part. perf. betrogen
apuverbi haben

betrügen

  1. pettää, huijata
  2. pettää jotakuta, olla uskoton (puolisolleen)

Etymologia

muokkaa

be- + trügen

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

betrügen

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä betragen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä betragen