uskoton
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
- sellainen, joka pettää kahden henkilön väliseen liittoon kuuluvan luottamuksen ja uskollisuuden velvoitteen
- (slangia) sellainen, joka on vailla (oikeaa tai mitään) uskoa; (islaminuskoisten kielenkäytössä) sellainen joka ei ole muslimi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈuskot̪on/
- tavutus: us‧ko‧ton
Etymologia muokkaa
sanan usko vartalosta usko- ja suffiksista -ton
Käännökset muokkaa
2. vailla uskoa oleva
|
Liittyvät sanat muokkaa
aviorikos, syrjähyppy, uskonnottomuus
Johdokset muokkaa
- substantiivit: uskottomuus
Vastakohta muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- uskoton Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
uskoton