muslimi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
muslimi (6)
- islaminuskoinen henkilö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmuslimi/
- tavutus: mus‧li‧mi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muslimi | muslimit |
| genetiivi | muslimin | muslimien muslimeiden muslimeitten |
| partitiivi | muslimia | muslimeita muslimeja |
| akkusatiivi | muslimi; muslimin |
muslimit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muslimissa | muslimeissa |
| elatiivi | muslimista | muslimeista |
| illatiivi | muslimiin | muslimeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muslimilla | muslimeilla |
| ablatiivi | muslimilta | muslimeilta |
| allatiivi | muslimille | muslimeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muslimina | muslimeina |
| translatiivi | muslimiksi | muslimeiksi |
| abessiivi | muslimitta | muslimeitta |
| instruktiivi | – | muslimein |
| komitatiivi | – | muslimeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muslimi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
arabian sanasta مُسْلِم (muslim)
Käännökset muokkaa
1. islaminuskoinen henkilö
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (vanhahtava) musulmaani
Yhdyssanat muokkaa
shiiamuslimi, šiiamuslimi, sunnamuslimi, sunnimuslimi, äärimuslimi
Aiheesta muualla muokkaa
- muslimi Kielitoimiston sanakirjassa