muslimi

Katso artikkeli Muslimi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

muslimi (6)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	muslimi	muslimit
genetiivi	muslimin	muslimien muslimeiden muslimeitten
partitiivi	muslimia	muslimeita muslimeja
akkusatiivi	muslimi; muslimin	muslimit
sisäpaikallissijat
inessiivi	muslimissa	muslimeissa
elatiivi	muslimista	muslimeista
illatiivi	muslimiin	muslimeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	muslimilla	muslimeilla
ablatiivi	muslimilta	muslimeilta
allatiivi	muslimille	muslimeille
muut sijamuodot
essiivi	muslimina	muslimeina
translatiivi	muslimiksi	muslimeiksi
abessiivi	muslimitta	muslimeitta
instruktiivi	–	muslimein
komitatiivi	–	muslimeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	muslimi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. islaminuskoinen henkilö

arabia: مُسْلِم (muslim) m. (miespuolinen), مُسْلِمَة (muslimah) f. (naispuolinen)
englanti: Muslim
espanja: musulmán m.
hollanti: moslim m.
persia: مسلمان
puola: muzułmanin m., muzułmanka f.