aviorikos

Suomi

Substantiivi

aviorikos (39)

1. avioliitossa elävän henkilön harjoittama sukupuoliyhteys muun kuin oman aviopuolisonsa kanssa
2. (oikeustiede, historia) haureustyyppisiin rikoksiin kuulunut teko, jonka perusmuodossa avioliitossa elävä henkilö harjoitti seksiä sellaisen henkilön kanssa, joka oli avioitumaton; pidettiin juridisesti törkeämpänä kuin salavuoteutta: avioliittonsa rikkonut osapuoli tuomittiin vankeuteen ja avioitumaton sakkoon

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑʋioˌrikos/
• tavutus: a‧vi‧o‧ri‧kos

Etymologia

• yhdyssana sanoista avio ja rikos

Käännökset

1. avioliitossa elävän henkilön harjoittama sukupuoliyhteys muun kuin oman aviopuolisonsa kanssa

englanti: adultery

ranska: adultère

Liittyvät sanat

• avionrikkoja

Vieruskäsitteet

• salavuoteus

Alakäsitteet

• kaksinkertainen aviorikos

Synonyymit

• huoruus

Aiheesta muualla

• aviorikos Kielitoimiston sanakirjassa