SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

törkeä (15) (komparatiivi törkeämpi, superlatiivi törkein) (taivutus [luo])

  1. (arkikieltä) halpamainen, raaka
    Kilpailija sai törkeän potkun jalkaansa.
  2. piittaamaton, häpeämätön
    Autoilija teki törkeän ohituksen.
    Yhtiökokous teki törkeän päätöksen.
  3. (oikeustiede, rikoksesta) tuomiota korottava
    Mies tuomittiin törkeästä varkaudesta.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪ørkeæ/
  • tavutus: tör‧ke‧ä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa