piittaamaton

Suomi

Adjektiivi

piittaamaton (34-C) (komparatiivi piittaamattomampi, superlatiivi piittaamattomin) (taivutus[luo])

1. välinpitämätön

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːt̪ːɑːˌmɑt̪on/
• tavutus: piit‧taa‧ma‧ton

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: piittaamattomasti
• substantiivit: piittaamattomuus

Aiheesta muualla

• piittaamaton Kielitoimiston sanakirjassa