Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

salavuoteus (40)[1]

  1. (oikeustiede, historia) naimattomien miehen ja naisen välinen sukupuoliyhteys, jota pidettiin haureustyyppisistä rikoksista lievimpänä: siitä määrättiin rangaistukseksi sakkoa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑlɑˌʋuo̯t̪eus/ tai /ˈsɑlɑˌʋuo̯t̪eu̯s/
  • tavutus: sa‧la‧vuo‧te‧us / sa‧la‧vuo‧teus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi salavuoteus salavuoteudet
genetiivi salavuoteuden salavuoteuksien
partitiivi salavuoteutta salavuoteuksia
akkusatiivi salavuoteus;
salavuoteuden
salavuoteudet
sisäpaikallissijat
inessiivi salavuoteudessa salavuoteuksissa
elatiivi salavuoteudesta salavuoteuksista
illatiivi salavuoteuteen salavuoteuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi salavuoteudella salavuoteuksilla
ablatiivi salavuoteudelta salavuoteuksilta
allatiivi salavuoteudelle salavuoteuksille
muut sijamuodot
essiivi salavuoteutena salavuoteuksina
translatiivi salavuoteudeksi salavuoteuksiksi
abessiivi salavuoteudetta salavuoteuksitta
instruktiivi salavuoteuksin
komitatiivi salavuoteuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo salavuoteude-
vahva vartalo salavuoteute-
konsonantti-
vartalo
salavuoteut-

Etymologia muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40