SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rikos (39)

  1. (oikeustiede) laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikos rikokset
genetiivi rikoksen rikosten
rikoksien
partitiivi rikosta rikoksia
akkusatiivi rikos;
rikoksen
rikokset
sisäpaikallissijat
inessiivi rikoksessa rikoksissa
elatiivi rikoksesta rikoksista
illatiivi rikokseen rikoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rikoksella rikoksilla
ablatiivi rikokselta rikoksilta
allatiivi rikokselle rikoksille
muut sijamuodot
essiivi rikoksena rikoksina
translatiivi rikokseksi rikoksiksi
abessiivi rikoksetta rikoksitta
instruktiivi rikoksin
komitatiivi rikoksine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

asianomistajarikos, aviorikos, henkirikos, huumerikos, jätehuoltorikos, konkurssirikos, laiminlyöntirikos, liikennerikos, majesteettirikos, omaisuusrikos, pikkurikos, politiarikos, rikoksentorjunta, rikosasia, rikosdraama, rikoselokuva, rikosetsivä, rikosfilmi, rikoshyöty, rikosilmoitus, rikosjuttu, rikoskanne, rikoskertomus, rikoskomisario, rikoskonkurrenssi, rikoskumppani, rikosluettelo, rikosoikeudenkäynti, rikosoikeus, rikospaikka, rikospoliisi, rikosprosessi, rikospsykologia, rikosrekisteri, rikosromaani, rikossyyte, rikostilasto, rikostoveri, sekkirikos, seksuaalirikos, siveellisyysrikos, sotarikos, sotilasrikos, säännöstelyrikos, talousrikos, tietokonerikos, tietosuojarikos, tullirikos, työrikos, uskontorikos, vaalirikos, valtiorikos, varallisuusrikos, verorikos, virkarikos, väkivaltarikos, ympäristörikos

VieruskäsitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • rikos Kielitoimiston sanakirjassa