rikosoikeus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rikosoikeus (40) (ei monikkoa)

  1. (oikeustiede) tekojen rankaisemista koskeva oikeustieteen haara

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈrikosˌoi̯keus/ tai /ˈrikosˌoi̯keu̯s/
  • tavutus: ri‧kos‧oi‧ke‧us / ri‧kos‧oi‧keus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikosoikeus
genetiivi rikosoikeuden
partitiivi rikosoikeutta
akkusatiivi rikosoikeus;
rikosoikeuden
sisäpaikallissijat
inessiivi rikosoikeudessa
elatiivi rikosoikeudesta
illatiivi rikosoikeuteen
ulkopaikallissijat
adessiivi rikosoikeudella
ablatiivi rikosoikeudelta
allatiivi rikosoikeudelle
muut sijamuodot
essiivi rikosoikeutena
translatiivi rikosoikeudeksi
abessiivi rikosoikeudetta
instruktiivi
komitatiivi rikosoikeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rikosoikeude-
vahva vartalo rikosoikeute-
konsonantti-
vartalo
rikosoikeut-

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista rikos ja oikeus

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa