Wikipedia
Katso artikkeli Vuode Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

 
Vuode, sänky

vuode (48-F)[1]

  1. valmistettu, yleensä pehmustettu makuupaikka, tavallisesti sängyssä
    Vuoteeseen kuuluu yleensä patja, tyyny ja peite sekä useimmiten ainakin aluslakana.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋuo̯deˣ/
  • tavutus: vuo‧de

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuode vuoteet
genetiivi vuoteen vuoteiden
vuoteitten
partitiivi vuodetta vuoteita
akkusatiivi vuode;
vuoteen
vuoteet
sisäpaikallissijat
inessiivi vuoteessa vuoteissa
elatiivi vuoteesta vuoteista
illatiivi vuoteeseen vuoteisiin
vuoteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuoteella vuoteilla
ablatiivi vuoteelta vuoteilta
allatiivi vuoteelle vuoteille
muut sijamuodot
essiivi vuoteena vuoteina
translatiivi vuoteeksi vuoteiksi
abessiivi vuoteetta vuoteitta
instruktiivi vuotein
komitatiivi vuoteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuotee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vuodet-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yläkäsitteet muokkaa
Osakäsitteet muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

häävuode, kaksoisvuode, kenttävuode, kuolinvuode, lapsivuode, parivuode, sairasvuode, taittovuode, tautivuode, vesivuode, vierasvuode, vuodehoito, vuodekatos, vuodekumppani, vuodelepo, vuodeosasto, vuodepaikka, vuodepeite, vuodepotilas, vuodesohva, vuodetarjotin, vuodetoveri, vuodevaate, vuoteenkastelu, vuoteenoma

Aiheesta muualla muokkaa

  • vuode Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-F
  2. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004