Wikipedia
Katso artikkeli Letto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

letto (1)

  1. puuton ja runsasravinteinen suotyyppi
    Litteäkaisla kasvaa myös letoilla.
    Lettojen sammalkerroksen muodostavat ns. ruskosammalet ja vaateliaat rahkasammalet.
    Letoilta löytyy myös monia vaateliaita sara- ja suovillalajeja, samoin harvinaisia ruohoja.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlet̪ːo/
  • tavutus: let‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi letto letot
genetiivi leton lettojen
partitiivi lettoa lettoja
akkusatiivi letto;
leton
letot
sisäpaikallissijat
inessiivi letossa letoissa
elatiivi letosta letoista
illatiivi lettoon lettoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi letolla letoilla
ablatiivi letolta letoilta
allatiivi letolle letoille
muut sijamuodot
essiivi lettona lettoina
translatiivi letoksi letoiksi
abessiivi letotta letoitta
instruktiivi letoin
komitatiivi lettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo leto-
vahva vartalo letto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • letto Kielitoimiston sanakirjassa
  • letto Tieteen termipankissa

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

letto m. (monikko letti[luo])

  1. sänky, vuode
  2. joen pohja

letto m., letta f. (monikko letti m., lette f.)

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä leggere