letto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaletto (1)
- puuton ja runsasravinteinen suotyyppi
- Litteäkaisla kasvaa myös letoilla.
- Lettojen sammalkerroksen muodostavat ns. ruskosammalet ja vaateliaat rahkasammalet.
- Letoilta löytyy myös monia vaateliaita sara- ja suovillalajeja, samoin harvinaisia ruohoja.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlet̪ːo/
- tavutus: let‧to
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | letto | letot |
| genetiivi | leton | lettojen |
| partitiivi | lettoa | lettoja |
| akkusatiivi | letto; leton |
letot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | letossa | letoissa |
| elatiivi | letosta | letoista |
| illatiivi | lettoon | lettoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | letolla | letoilla |
| ablatiivi | letolta | letoilta |
| allatiivi | letolle | letoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lettona | lettoina |
| translatiivi | letoksi | letoiksi |
| abessiivi | letotta | letoitta |
| instruktiivi | – | letoin |
| komitatiivi | – | lettoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | leto- | |
| vahva vartalo | letto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |