Wikipedia
Katso artikkeli Letti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Letit

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

letti (5-C)

  1. palmikkoa muistuttava kampaus, jossa hiuksia on koottu kimpuksi, mutta palmikoitu yhteen vain läheltä kärkeään
  2. palmikko
  3. (slangia) hiukset, tukka, fleda
  4. (slangia) pullapitko
    Otatko koko letin?

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlet̪ːi/, [ˈle̞t̪ːi]
  • tavutus: let‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi letti letit
genetiivi letin lettien
(lettein)
partitiivi lettiä lettejä
akkusatiivi letti;
letin
letit
sisäpaikallissijat
inessiivi letissä leteissä
elatiivi letistä leteistä
illatiivi lettiin letteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi letillä leteillä
ablatiivi letiltä leteiltä
allatiivi letille leteille
muut sijamuodot
essiivi lettinä letteinä
translatiivi letiksi leteiksi
abessiivi letittä leteittä
instruktiivi letein
komitatiivi letteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo leti-
vahva vartalo letti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

< venäjä[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

irtoletti, lettinauha, lettipää, rastaletti, rasvaletti, rehuletti, valkosipuliletti

Aiheesta muualla muokkaa

  • letti Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.