Palmikko

Substantiivi

muokkaa

palmikko (4-A)[1]

  1. kampaus joka on tehty solmimalla kolme hiussuortuvaa yhteen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑlmikːo/
  • tavutus: pal‧mik‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palmikko palmikot
genetiivi palmikon palmikoiden
palmikoitten
palmikkojen
partitiivi palmikkoa palmikkoja
palmikoita
akkusatiivi palmikko;
palmikon
palmikot
sisäpaikallissijat
inessiivi palmikossa palmikoissa
elatiivi palmikosta palmikoista
illatiivi palmikkoon palmikkoihin
palmikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi palmikolla palmikoilla
ablatiivi palmikolta palmikoilta
allatiivi palmikolle palmikoille
muut sijamuodot
essiivi palmikkona palmikkoina
palmikoina
translatiivi palmikoksi palmikoiksi
abessiivi palmikotta palmikoitta
instruktiivi palmikoin
komitatiivi palmikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo palmiko-
vahva vartalo palmikko-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hiuspalmikko, irtopalmikko, kankipalmikko, niskapalmikko, palmikkonauha, palmikkoneule, palmikkopunos, palmikkopää

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A