palmikoida

Suomi

Verbi

palmikoida (62) (taivutus[luo])

1. muodostaa pitkänmallinen punos, letittää

   Meidän äiti letittää pullaa, mutta naapurin täti palmikoi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑlmiˌkoi̯dɑˣ/
• tavutus: pal‧mi‧koi‧da

Liittyvät sanat

• palmikko

Johdokset

• substantiivit: palmikoiminen, palmikointi

Aiheesta muualla

• palmikoida Kielitoimiston sanakirjassa