Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Usko
Wikipedia
Katso artikkeli Usko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

usko (1)

  1. ihmisen vakaumus Jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautuminen
  2. luottamus jonkin asian hyvyyteen tai positiiviseen kehitykseen, luottamus
    usko tulevaisuuteen
    usko pörssikurssien nousuun
  3. tietoon perustumatonta käsitystä jostakin, luulo, uskomus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈusko̞]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi usko uskot
genetiivi uskon uskojen
partitiivi uskoa uskoja
akkusatiivi usko;
uskon
uskot
sisäpaikallissijat
inessiivi uskossa uskoissa
elatiivi uskosta uskoista
illatiivi uskoon uskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uskolla uskoilla
ablatiivi uskolta uskoilta
allatiivi uskolle uskoille
muut sijamuodot
essiivi uskona uskoina
translatiivi uskoksi uskoiksi
abessiivi uskotta uskoitta
instruktiivi uskoin
komitatiivi uskoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

auktoriteettiusko, elämänusko, islaminusko, kohtalousko, kristinusko, lapsenusko, messiasusko, noitausko, paavinusko, sallimususko, sielu-usko, tulevaisuudenusko, uskonasia, uskonelämä, uskonkappale, uskonkiihko, uskonkilvoitus, uskonkäsitys, uskonlahko, uskonoppi, uskonpuhdistus, uskonpuute, uskonsisar, uskonsota, uskonsuunta, uskontunnustus, uskonvaino, uskonvapaus, uskonveli, ylösnousemususko

IdiomitMuokkaa

  • Uskonsa kutakin auttakoon.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • usko Kielitoimiston sanakirjassa

VerbiMuokkaa

usko

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uskoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uskoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uskoa