Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uskova (10)[1]

  1. uskovainen ihminen
    Uskovat ovat kerääntyneet hartaustilaisuuteen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈuskoʋɑ/
  • tavutus: us‧ko‧va

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uskova uskovat
genetiivi uskovan uskovien
(uskovain)
partitiivi uskovaa uskovia
akkusatiivi uskova;
uskovan
uskovat
sisäpaikallissijat
inessiivi uskovassa uskovissa
elatiivi uskovasta uskovista
illatiivi uskovaan uskoviin
ulkopaikallissijat
adessiivi uskovalla uskovilla
ablatiivi uskovalta uskovilta
allatiivi uskovalle uskoville
muut sijamuodot
essiivi uskovana uskovina
translatiivi uskovaksi uskoviksi
abessiivi uskovatta uskovitta
instruktiivi uskovin
komitatiivi uskovine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uskova-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • uskova Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

uskova

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uskoa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uskova uskovat
genetiivi uskovan uskovien
(uskovain)
partitiivi uskovaa uskovia
akkusatiivi uskova; uskovan uskovat
sisäpaikallissijat
inessiivi uskovassa uskovissa
elatiivi uskovasta uskovista
illatiivi uskovaan uskoviin
ulkopaikallissijat
adessiivi uskovalla uskovilla
ablatiivi uskovalta uskovilta
allatiivi uskovalle uskoville
muut sijamuodot
essiivi uskovana uskovina
translatiivi uskovaksi uskoviksi
abessiivi uskovatta uskovitta
instruktiivi uskovin
komitatiivi uskovine

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10