Wikipedia
Katso artikkeli Uskonto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

uskonto (1-J)[1]

  1. johonkin korkeampaan kohdistuvaan uskoon perustuva käsite
  2. oppiaine peruskoulussa ja lukiossa
    uskonnon tunnilla

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uskonto uskonnot
genetiivi uskonnon uskontojen
partitiivi uskontoa uskontoja
akkusatiivi uskonto;
uskonnon
uskonnot
sisäpaikallissijat
inessiivi uskonnossa uskonnoissa
elatiivi uskonnosta uskonnoista
illatiivi uskontoon uskontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uskonnolla uskonnoilla
ablatiivi uskonnolta uskonnoilta
allatiivi uskonnolle uskonnoille
muut sijamuodot
essiivi uskontona uskontoina
translatiivi uskonnoksi uskonnoiksi
abessiivi uskonnotta uskonnoitta
instruktiivi uskonnoin
komitatiivi uskontoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

luonnonuskonto, maailmanuskonto, muinaisuskonto, pakanauskonto, uskonnonfilosofia, uskonnonharjoitus, uskonnonopettaja, uskonnonopetus, uskonnonpsykologia, uskonnonvapaus, uskonnonvapauslaki, uskontokunta, uskontorikos, uskontotiede, uskontotieteellinen, uskontotunti, uskontotieteilijä, kirjauskonto,

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • uskonto Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J